Ihmiset ihmettelevät miksi en vain harrasta Pullan kanssa agilityä tai jos se onkin vaikeaa, niin sitten vaikka tokoa.

Harrastinhan mä vielä viime syksynä Pullan kanssa tokoa, kun huomasin että agility on turhan vaarallinen laji kanssa harrastajille. Tokoa olemme pennusta asti "harrastaneet" sen verran että kaikki liikkeet avoimeen asti ovat hallussa noutoa lukuunottamatta. Menimme kumminkin ongelmakoiraryhmään, koska ajattelin että vaikka osaamme jutut, niin olemme lähinnä ongelmakoiria.

Menimme siis ryhmään, jossa oli lähinnä sellaisia koirakoita joiden suurin ongelma oli se että omistajat eivät vielä osanneet kouluttaa koiriansa. Niiltä ei oltu ikinä vaadittu mitään tottelevaisuus liikettä, eivätkä omistajat tienneet miten niille se pitäisi opettaakkaan, joten ne olivat "ongelmakoiria". Oli siellä yksi saksanpaimenkoira, joka oli pahempi rähjä kuin Pulla - tosin se oli sosiaalinen ihmisille ja se ei ollut salakavala, mutta kova ääni siitä lähti.

No Pullalla sujui toko ryhmässä kaikki aina niin kauan hyvin kun kukaan koirista tai ihmisistä ei tullut iholle, mutta joka kerta sain olla silmät selässä katsomassa ettei kukaan ollut lähestymässä, kun "tää on ihan kiltti" tai "ompa se kaunis". Pullahan kerää ihailua koirapiireissä osakseen kauniilla ulkonäöllään. Se on kevyt rakenteinen, suht lyhyt karvainen ja vaikka se onkin "black and tan"-värinen, niin silti siinä on enemmän mustaa. Se on ihmisten mielestä nätti, joka tuolla luonteella ei ole kovinkaan hyvä juttu.

Kaikissa muissa liikkeissä Pulla loisti, paitsi luokse päästävyydessä, jossa se koitti poikkeuksetta näykkäistä lähestyjää. Muissa liikkeissä näytimme mallia.
Mutta ryhmä treenasi erään urheilu hallin pihalla, jossa oli todella vilkas ihmis liikenne, joten ihmisiä helposti meni joka suunnasta ohi. Toisaalta pidin sitä hyvänäkin juttuna, koska ajattelin että Pulla siedättyisi. Niin ei kumminkaan käynyt ollenkaan. Se oli joka kerta jatkuvaa valppaana oloa.

Kerran yksi koira pääsi omistajaltaan irti. Tietenkin se koira tuli suoraan Pullaa kohti. Omistaja huusi koiransa perään "se on kiltti". Mä huusin että "tää ei". Mä yritän kovasti olla tuollaisissa tilanteissa remmi löysällä ja ihan muina naisina, mutta arvatkaa onko se vaikeeta, kun tietää että jos koira kiskasee, niin sitä on nurin siinä vaiheessa ja koira tappelussa? No tässä tapauksessa omistaja sai koiransa kiinni ennen kuin mitään ehti käymään.

Nyt olen kirjoittanut jo hirmuisen romaanin, enkä oikeastaan ole saanut sanottua mitä piti sanomani.

En tiedä tietääkö kukaan sitä kun koiran kanssa pitää jatkuvasti olla varuillaan? Mistä päin tulee seuraava ihminen tai koira. Mihin pystyn väistämään tarpeeksi kauas? Miten sanoa ihmiselle ettei tule kovinkaan lähelle ilman että ihminen säikähtää koiraa ja koira näykkäisee sen takia?

Harrastukset Pullan kanssa ovat jäässä niin kauan kunnes se oppii olemaan vetämättä hihnassa ja käyttäytymään niin ettei se syö ainakaan ihmisiä. Missä se sitten voi sen oppia jos emme harrasta? Yritän koko ajan etsiä ongelmaan ratkaisuja. Kokeilen jokaista uutta kikkaa joka tulee vastaan, kunnes tehoava kikka löytyy. Siihen asti treenaamme pihalla.

En varmaankaan saanut kovinkaan hyvin selitettyä sitä miksi en harrasta Pullan kanssa. Yritän joskus toiste paremmalla ajalla.