Pulla asuu nyt väliaikaisesti meillä täydet viikot niin kauan että sillä alkaa ja loppuu juoksu. Sitten se siirtyy toiseen kotiinsa kolmeksi kuukaudeksi. Niiden kolmen kuukauden aikana sellainen ihminen joka jaksaa panostaa Pullaan koittaa saada sen ongelmista selvää. Kolmen kuukauden jälkeen Pulla tulee minulle takaisin ja kuulen ovatko ongelmat ratkenneet, vaiko eivät. Luulen että eivät ole.

Pullan sisko vaihtoi kotia samojen ongelmien takia kuin Pulla... se ei vain ollut agressiivinen ihmisile tai toisille koirille.

Tiedän että mun pitäisi jaksaa treenata enemmän Pullan kanssa, mutta olen todennut sen olevan ihan samanlainen hirviö treenasimpa tai en.

En jaksa enää motivoitua tuota koiraa kohtaan ollenkaan. Mietin mitä sen kanssa teen. Annanko sen pois? Lopetanko? Vai kestänkö sitä vaan?
Pois antaminen tarkoittaisi sitä että se menisi ensin kasvattajalle, josta johonkin muualle. Epäilen että se tulisi takaisin minulle lopulta, ellei joku lopettaisi sitä sitä ennen. Mies sanoo että ainakaan silloin se ei olisi enää minun ongelmani. Mielestäni Pulla on minun ongelmani oli se missä hyvänsä. Lopetus on päivä päivältä parempi vaihtoehto, mutta jokin silti pidättelee minua. Tähän asti olen jaksanut käyttää Pullan joka päivä lenkillä ja treenatakkin vähän välillä... mutta.

Äh. En jaksanut nyt avata ajatuksiani paljoakaan. Tästä tekstistä ymmärtää varmasti väärin... mutta kun väsyttää. Olen kai raskaana.